lauantai 27. lokakuuta 2012

Kirja-arvostelu: Vaarallista peliä

Pohjanmetsäntalli:
Vaarallista peliä-Deb Loughead

                 

Marti ja Cale ovat hyvin läheisiä ystäviä. Suudeltavan läheisiä. Calen äiti on auttanut koko kesän Martin vanhempia saneeraamaan Villiheinän kestikievaria, joka avattaisiin pian vieraille. Työ lähenee loppuaan. Se tarkoittaa sitä, että Martin ja Calen yhteiset päivät karkaavat kauas pois.


En halua, että hän palaa kaupunkiin. Hän on nyt osa meidän perhettä. Mitä hänen suosikkihevosensakin Straw ajattelisi, jos hän vain yhtäkkiä lähtisi, eikä palaisi pitkään aikaan. Enään hän ei ole kaupunkilainen, vaan ehta maalainen. Ennen hän ei uskaltanut edes koskea hevosiin. Nykyään hän ratsastaa niillä jo ilman satulaa.


Lainaus kirjasta: " -Shh Marti, Cale supatti hiuksiini. -Ei tuhlata aikaa murehtimalla, kun voimme tehdä tätä. Hän painoi huulensa minun huulilleni, ja minä nautin lyhyestä suudelmastamme silmät ummistettuina. Onneksi täällä saamme olla rauhassa, ihan vaan kaksistaan  metsän keskellä. Täällä ei ole Joey, ärsyttävä isoveljeni häiritsemässä. Vai olemmeko sittenkään kaksin? Puiden välistä vilahti, jotain punaista.


Kotinurkilla tapahtuu jotain ikävää. Nimittäin siellä pyydystetään luvatta villieläimiä. Saadanko metsästäjät kiinni?


Samaan aikaan löytyy johtolankoja karkurista. Karkurista ja häntä etsivästä punahiuksisesta isoveljestä. Karkuri on luultavasti varastanut Pohjanmetsän tallin omistajan Burt Northin suosikkitamman, Tansyn. Se on nimittäin kadonnut.


Suosittelen kirjaa hevoshulluille ja muuten vain kirjasarjoja lukeville. Suosittelen kirjaa vitosluokasta ylöspäin. Lempilauseeni  kirjasta: " -Onneksi Joey pelaa videopelejä koko illan. Cale iski silmää, mikä sai polveni veteliksi ".
Pohjanmetsän talli-kirjasarjassa on kolme osaa: Alkuvoimia, Vaarallista peliä ja Syyskesän vieras.

Oma arvio:








Ei kommentteja:

Lähetä kommentti